Frank, krokotiilinpoikanen

Puhuimme tänään Veeran kanssa, että voisimme ostaa nettikaupasta krokotiilinpoikasen. Sen nimeksi tulisi Frank uuden koulukaverimme mukaan. Frank voisi asua suihkukopissamme, joka on munan mallinen. Siellä on myös lämpölamput. Se olisi sille paluu lapsuuteen. Kotoisaa.

Ihmis-Frank on 25-vuotias ja asunut täällä jossain jo vuosia. Veera löysi hänet viime viikolla aamuyöllä baarista. Match made in heaven, nyt meillä on oma FBI-ryhmä yrittämässä ymmärtää, miten täällä käydään koulua. Frank sanoi seuraavansa minua koko vuoden koska vaikutan siltä, että tiedän minne mennä. Frank-parka. Luulen, että hän ei ehkä ole koskaan tehnyt töitä elääkseen. Mutta mukava hän on, herttainen jopa, sellaisella 25-vuotiaan eurooppalaisen nuoren miehen maailma on mun -tavalla. Ilonen ja huoleton. Tai mistäpä tiedän, kunhan arvailen koska se on kivaa. Kertoa ihmisten tarinoita tietämättä niitä. Saa päättää itse kaiken.

Ensimmäisen koulupäivän kunniaksi minä, Veera ja Frank joimme kaljaa kadulla. Oikeastaan oli vasta Frankin ilmoittautumispäivä mutta asioihin on hyvä tarttua ajoissa. Meidän vuoro on vasta perjantaina. Edistyneiden senioreiden. Päätimme kuitenkin mennä tutustumaan kampukseen. "Voikohan sinne mennä tän kaljan kanssa?" joku ihmetteli. "Hei, tää on Kiina." Niinpä. Kukaan ei tullut peräämme. Tää on Kiina. Kaikkea saa paitsi.

Muut kantoivat värikkäitä siivousämpäreitä ja matkalaukkuja asuntoloihin hämmentynein katsein. Poika isänsä kanssa ostamassa polkupyörää. Tyttö joka raahasi omaisuuttaan pyykkikorissa. Moppikauppiaita, kirjapinoja, alkuja. Olin täällä yli kymmenen vuotta sitten. Kattiloitteni kanssa hämmentyneenä. Oman ovella. Nyt tuntui yhtä aikaa oudolta ja oikealta. Ikä on vain numero. Koettu ainoastaan hyväksi. Se voi aina alkaa taas.

Ryhmäpäivän päätteeksi menimme kaksoistorniin teelle. Kuulin, että kotona on alkanut yt:t. Join gt:n. Frank irrotti pöydällä olevasta telineestä tiramisu-mainoksen. Kuvassa kakun vieressä oli muovinen parmesanpurkki. Toin lapun jääkaapin oveen. Tavallaan se kertoo kaiken. Söin äsken tonnikalaa ja rusinoita. Mikä tahansa minkä tahansa kanssa. Krokotiili kotiin. Huuhteluainetta pankista.

Sain sieltä myös kiinalaisen pankkikortin. Se näyttää keksiltä. Lisäksi onnistuin tänään muutenkin: a) muistin ottaa korttini pankkiautomaatista ja b) löysin kaupasta kookosmaitoa. Äsken tapoin torakan.

Pitää äkkiä tilata se krokotiili. Isompi syö pienemmän, eikö.

Ai niin. Se piti vielä sanoa, että olen täällä nyt koska viime syksynä oli yt:t. Se voi joskus kääntyä oudolla tavalla hyväksi. Hyvin oudolla tavalla hyvin hyväksi. Muistattehan sen, te siellä.