Kun Sex kutsui Johnnyn

Heräsin juhlapäivään. Joku hakkasi jotain kovaan ääneen työmaalla ikkunan takana. Pauke oli tullut uniini. Olin mopoilemassa hiihtokeskuksesta. Loogisesti.

Veera käveli keittiöstä vastaan juuriharja kädessään. Se oli menossa hinkkaamaan parvekkeita puhtaaksi, jotta vieraat eivät lähmää jaloissaan illalla likaa sisälle. Pöydällä oli valmis kauppalappu.

"Mitä kahvia haluat?" Mietin, että ehkä ruotsalaisista miehistä tuntuu juuri tältä, roolittomalta. Samalla hymyilytti. Vertaiseni, siivousnatsi, friikki. Tästä tulee hieno vuosi. Puhdas ja hieno.

Tänään on siis tuparit, housewarming, party at Veera's, helvetti valloillaan. Juhlat joita 20 ihmistä on suunnitellut viikon. Istunut sitä varten baarissa, tilannut jäämieheltä jäitä. Vuokrannut pakettiauton stereoille. Ehkä tämä on se päivä, kun tapaan kiinalaisen poliisin. Kotiovellani, huutamassa.

Juhlavalmistelut lähtivät viikolla itähelsinkiläiseen "sitten ne tuli ja vei television" -tapaan hieman käsistä. Se alkoi siitä, kun Ben kutsui pari kaveria. Ben on DJ. Benillä on paljon kavereita. Muun muassa Abby, alias Sex.

Abby ilmestyi juhlatsättiin keskiviikkona. "You boy?" Ei, Veera on tyttö. "How old you?" Ei, olen tyttö. Sitten Sex kutsui Johnnyn. Kukaan ei tunne Johnnya. Johnny saattaa olla television heittelijä. Johnny saattaa kutsua meille koko Shanghain. Sex saattaa olla. No, niin.

Siinä vaiheessa taisin vähän hermostua. Ja Veerakin. Kerroin että osaan potkia, saatoin ehkä näyttääkin miten. Tää on kuitenkin meidän koti. No boys. Joku muukin taisi tulla järkiinsä ja deletoi. Johnny left the conversation. Nyt meillä on uusi keskustelu. Ilman Sexiä. Enää ei pelota niin paljon.

Nyt voin olla enemmän innoissani kuin kauhuissani.

Voin myös juhlia syystä, koska aloitin eilen koulun. Sain vakuutuskortin, paljon sinisiä kopioita. Tein lukujärjestyksen ja laitoin ihmisiä bokseihin. Kuka kukin on, pika-analyysiä salakielellä, älyn etsintää katseiden takaa. Paljon saksalaisia, ainakin yksi ukrainalainen, austraalialainen jonka täytyy olla hauska. Itailaano jonka nimi ei ole Luigi. Ruotsalainen hippi ja Frank, krokotiilinpoikanen. Japanilainen poikaparka joka sai hädin tuskin sanaa suustaan. Katsoin sitä kannustavasti silmiiin, ehkä sitä pelotti vain enemmän.

Saimme tosin kuulla, että kampus on varsin turvallinen, kukaan ei ole koskaan murhannut täällä ketään. Toisin kuin Ohiossa. Siellä professori murhasi opiskelijan mustasukkaisuudesta. Täällä sellaisia suhteita ei sallita, voimme siis olla huoletta.

"But we do have suicides." Jos teille tulee sellainen olo, kertokaa meille ensin. Joku voi varmasti auttaa. Täällä on yksikkö sitä varten. Mental problem unit. Tai jotain.

Niin ja jos hankin kiinalaisen ystävän, voin saada laitokselta rahaa mennäkseni eläintarhaan. Mutta en pojan kanssa. Deittailua ei tueta. Teki mieli esittää kysymyksiä. Sen sijaan keskityin hihittämään esitevihkoni takana. Joku toisella puolella salia nauroi samoissa kohdissa. Päätin että meistä tulee kavereita. Voimme mennä vaikka eläintarhaan.

Pitäisi alkaa keiton keittoon. Veera pesi jo lattiat. Saan sentään tehdä jotain.

"Me ollaan niin dynaaminen duo sun kanssa." Sitä me kyllä ollaan. Tästä tulee hieno ilta. Puhdas ja hieno. Ei Seksiä eikä poliiseja.